Tiedonhaku tietokannoista

​Vapaasti verkossa vai ei

On monia eri tapoja luokitella tietokantoja tietosisällön mukaan. Tässä jako tehdään niiden avoimuuden mukaan. Näin siksi, että avoimuus vaikuttaa ensinnäkin siihen, millä tavoin ja miten tietokantoja pääsee käyttämään. Toiseksi sillä on usein vaikutusta, millaista kattavuutta ja relevanssia haulla tavoitellaan.

​Vapaasti verkossa olevat tietokannat

Kirjastotietokannat
Internetissä on valtava määrä ilmaiseksi kaikkien käytettävissä olevia tietokantoja. Esimerkiksi kirjastojen kokoelmatietokannat ovat tällaisia, niin myös Polamkin kirjaston Etsivä-kokoelmatietokanta ja Poletti-artikkelitietokanta. Kirjastojen kokoelmakannat ovat verkossa kirjaston omilla sivuilta ja useasti myös finna.fi -palvelussa. Tämän lisäksi Melinda tarjoaa mahdollisuuden hakea kirjoja ja artikkeleita useasta kirjastosta yhtä aikaa. 

Faktatietokannat
Vapaasti verkossa olevista faktietokannoista polamkilaisten suosikki on ehdottomasti oikeus- ja säädöstiedon Finlex-palvelu. Ilmaisuus ja helppo saavutettavuus selittää sen suosion jopa ammattikäytössä, vaikka tiedonhaullisesti se ei ole kaikista käyttäjäystävällisin palvelu. Suomessa on tarjolla myös muita vastaavia säädöstiedon palveluja, joista kerrotaan maksullisten palveluiden yhteydessä. 

Hakukoneet
Internetin hakukoneet, joista Google on tunnetuin ja käytetyin, ovat hyviä silloin, kun tietoa ei tarvitse hankkia kattavasti. Poiminta Googlen tuloslistauksen alkupään muutamasta viitteestä riittää täyttämään tiedontarpeen. Myös systemaattisemmassa haussa Google on hyvä. Esimerkiksi silloin, kun aiheeseen on orientoitumassa ja on tarve saada yleiskäsitys asiasta ennen tarkempaa hakua. Googlen etusivun haun lisäksi Googlessa on useita muitakin hyödyllisiä hakumahdollisuuksia, kuten esimerkiksi:

• tarkennettu haku, jossa voi käyttää tehokkaasti erilaisia hakurajauksia ja boolen hakuja,
• tarkennettu kuvahaku, jossa voi esim. käyttöoikeudet -kentässä rajata hakutuloksen tekijänoikeuksien kannalta vapaasti käytettävissä oleviin kuviin,
• Scholar, joka sisältää ainoastaan tieteellisiä julkaisuja. Hakutulokseen tulee sekä linkkejä kokoteksteihin että vain viitetietoihin. Jälkimmäisessä tapauksessa kokotekstin saa, kun ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoon ja tekee siellä kaukolainapyynnön.

Hakeeko Google kaiken?
Kätevyydestä ja helppoudesta huolimatta Googlen hakutulokset eivät ole kattavia eivätkä ihan aina toimiviakaan. 

1. Google harvemmin hakee muiden tietokantojen sisällöstä. Siksi Googlen kautta ei kannata hakea, löytyykö esimerkiksi Etsivä-tietokannasta jokin teos, sillä Googlen hakurobotit eivät yllä sinne saakka.
2. Google hakee rajallisesti tietoa maksullisista tietokannoista. Kokonaan Googlen ulkopuolelle rajautuu viranomais- ja muussa ammattikäytössä olevien kantojen sisältö.
3. Kannattaa myös muistaa, että Googlen hakutuloksen listausjärjestys, joka kieltämättä usein on hyvin palveleva, on aina Googlen määräämä. Siihen vaikuttavat monet seikat (esim. sijainti, mainonta, oma hakuhistoria), joista kaikki ei ole edes tiedossa vaan Google muuttaa algoritmia jatkuvasti ja pitää sen osittain myös liikesalaisuutena. Kun hakija ei voi itse vaikuttaa satojen tai tuhansien hakutulosten listausjärjestykseen, ei hän välttämättä löydäkään kaikkea relevanttia tietoa helpolla. Tällöin keinoiksi kaivella tietoa jää rajausten, uusien hakusanojen ja boolen logiikan käyttö, mikä voi olla työlästä ja turhauttavaa, kun kohteena usein ovat todella isot tietomassat.

Maksulliset tietokannat

Korkeakoulut ja muut oppilaitokset ostavat sellaisia tietokantoja, jotka tietosisältönsä puolesta ovat opiskelijoille tarpeellisia. Polamkilaisten käytössä olevat maksulliset tietokannat on listattu kirjaston Tietokannat-verkkosivulle:

Tietokannat - Poliisiammattikorkeakoulu (polamk.fi)

Opiskelijat voivat käyttää maksullisia aineistoja sekä oppilaitosverkossa että sen ulkopuolella. Edellytyksenä on, että maksulliseen palveluun kirjautuu aina yllä olevan sivun kautta oppilaitosverkon tunnuksilla.

Viranomais- ja muut ammattikäyttöön tarkoitetut tietokannat

Ammattikäyttöön tarkoitetut tietokannat eivät ole kaikille avoimia vaan niiden käyttö vaatii luvan ja erilliset käyttäjätunnukset. Syynä on ensinnäkin se, että niissä usein käsitellään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia. Toiseksi niissä on yleensä myös yrityksen tai viranomaisen toiminnan kannalta salassa pidettävää tietoa. 

Tiedonhaku ammattikäytössä olevissa kannoissa on monesti erilaista kuin avoimista tietokannoista. Tämä johtuu siitä, että ammatilliseen tiedontarpeeseen haetaan usein kaikki asiaan liittyvä relevantti tieto rekisteristä. Tulokseen pitää saada siis kaikki oleellinen tieto, muttei kuitenkaan mitään liikaa tai ylimääräistä. Siksi ammattikäytössä tiedonhakukielen ja tietokannan rakenteen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.