Tietokannan tyyppi - korvike vai lähdetietokanta
Sisällön lisäksi tietokantoja voidaan luokitella tyypeittäin joko korvike- tai lähdetietokantoihin.
Korviketietokannat eivät anna suoraa vastausta tiedolliseen ongelmaan. Kirjastojen kokoelma- ja artikkeliviitetietokannat, kuten esim. Polamkin Etsivä ja Poletti ovat tyypillisiä korviketietokantoja. Ne kertovat onko haluttu teos kokoelmissa ja mistä se löytyy. Varsinaista substanssia - kirjan tai artikkelin kokotekstiä - niissä ei ole. Myös erilaiset osoitteistot (esim. Fonecta, 020202) ovat korviketietokantoja. Google on tyypiltään myös korviketietokanta, sillä se listaa hakutulokseen vain viitetiedot. Kun hakija haluaa tutustua paremmin verkkosivun sisältöön, hän siirtyy pois Googlesta klikkaamalla tuloslistauksen linkistä tiedontuottajan kotisivua.
Lähdetietokantoihin puolestaan sisältyy haluttu tieto, esim. teksti, tilasto tai kuva. Hakijan ei siten tarvitse lähteä hakemaan mistään muualta varsinaista tietoa. Polamkissa paljon käytettyjä lähdetietokantoja ovat esim. Finlex, Edilex, tilastotietokanta Polstat, sanastot kuten MOT ja RedFox.
| Korviketietokannat | Lähdetietokannat |
| hakemistotietokannat (esim. osoitteistot) |
tekstitietokannat |
| viitetietokannat (esim. kirjastotietokannat) |
tilastotietokannat |
| faktatietokannat |
|
| kuvatietokannat |