Lainvalmistelulla pyritään luomaan uusi säädös.
Prosessin eri vaiheissa tuotetaan asiakirjoja, joiden avulla valmistelutyö etenee vaiheesta toiseen. Näitä asiakirjoja ovat mm. mietinnöt, hallituksen esitykset ja eduskunnan eri valiokuntien valiokuntamietinnöt.
Koska lainvalmistelu on Suomessa julkista, on lainvalmisteluasiakirjoja mahdollista lukea valmistelun aloittamisesta lopulliseen eduskuntakäsittelyyn saakka. Nykyiset web-tietokannat mahdollistavat valmistelun seurannan omilla kotikoneilla.
Lainvalmisteluasiakirjojen merkitys on kahtalainen.
Ensinnäkin niiden avulla lainvalmisteluprosessi etenee vaiheesta toiseen siten, että tarvittava tieto on kaikkien päätösosapuolten saatavilla saman sisältöisenä.
Toiseksi ne auttavat laintulkinnassa: kun lainvalmistelu on edennyt päätökseen ja uusi säädös on astunut voimaan, valmisteluasiakirjojen perustelutekstit tarjoavat tietoa ja apua säädösten tulkintaan ja ymmärtämiseen. Valmisteluasiakirjoista on löydettävissä siis lainsäätäjän tarkoitus abstraktilta tuntuvan lakitekstin tulkinnan avuksi.
Velvoittavuudeltaan lainvalmisteluasiakirjat ovat heikosti velvoittavia, eli säädösten jälkeen ne ovat toiseksi velvoittavimpia oikeuslähteitä (ks. esim. Aarnio 1989, 254–256).
Tässä osassa tutustutaan kolmeen eri lainvalmisteluprosessin aikana syntyvään asiakirjatyyppiin: mietintöön, hallituksen esitykseen (HE) ja valiokuntamietintöön.