Skip to Main Content

Johdatus suomalaisiin oikeuslähteisiin

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa (SK) julkaistaan mm. lait, tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset (laki Suomen säädöskokoelmasta (88/2000) 2–6 §). Säädökset jaetaan normihierarkian mukaan eri tasoille riippuen siitä, kuka säädöksen on antanut.
Sen otsikosta voit päätella, minkä tason normista on kysymys:

 SÄÄDÖKSEN  NIMI
SÄÄDÖKSEN ANTAJA
TASO  
 Suomen perustuslaki (731/1999)
 
eduskunta 1
 Poliisilaki (872/2011)
 
eduskunta 2
Valtioneuvoston asetus poliisista (1080/2013)

valtioneuvosto (poliisilain (872/2011) 9 luvun 10 §:n 1 mom. nojalla)

3

Sisäministeriön asetus poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä (245/2015)

sisäministeriö (poliisilain (872/2011) 9 luvun 10 §:n 2 mom. nojalla)

3

Finlexin kaksi säädöskokelmatietokantaa

Elektronisena versiona säädöskokoelma on Finlexissä, ylänavigaation kohdassa Lainsäädäntö. Tällä sivulta löytyy linkit kahteen säädöskokoelmatietokantaan: Säädökset alkuperäisenä  jSähköinen säädöskokoelma  (kuva). 

Kummatkin tietokannat ovat  tietosisällöltään samanlaisia, mutta niiden esitystapa poikkeaa toisistaan: Säädökset alkuperäisinä -kannasssa säädökset ovat verkkotekstinä ja Sähköinen säädöskokoelma -kannassa ne ovat  pdf-tiedostoina. Tässä perehdytään ensiksi mainitutun kannan käyttöön, koska se tarjoaa tiedonhakuun paremmat mahdollisuudet sisartietokantaansa verrattuna.


Säädöskokoelmanumero takaa löydettävyyden

Säädökset alkuperäisinä -kannan yläosassa on vapaasanahaun hakukenttä, johon voi kirjoittaa hakusanan. Hakuohjeet ja tarkennetun haun linkki ovat hakukentän alapuolella. Täsmällisen hakutuloksen saa kuitenkin käyttämällä säädöskokoelmanumeroa, joka kirjoitetaan niille varattuihin hakukenttiin (kuva alla oikealla).

Mikä säädöskokoelmanumero on? Jokaiselle kokoelmassa julkaistavalle säädökselle annetaan numero, joka on ainutkertainen. Se koostuu juoksevasta numerosta ja vuodesta, jolloin se on annettu. Esimerkiksi:

  • poliisilaki (493/1995)
  • poliisilaki (872/2011)
  • laki poliisilain 2 luvun 21 §:n muuttamisesta (647/2019).

Tiedonhaun ja lähdeviittauksien kannalta säädöskokoelmanumerolla on suuri merkitys. Esimerkiksi yllä olevan listan kaksi ylintä ovat eri poliisilakeja. Ylempi  (493/1995) on kumottu ja seuraava (872/2011) on voimassa oleva laki. Ne kummatkin ovat säädöskokoelmasssa. Alin säädös on muutos, joka on tehty voimassa olevan poliisilain (872/2011) tiettyyn pykälään. Tämäkin on säädöskokoelmassa omana tiedostonaan. 

Säädöksiin viitataan siten, että säädöskokoelmanumero liitetään viitteeseen. Lisätietoa säädöksiin viittaamisesta on Lähteiden merkintä -välilehdellä

 

Viitetiedoista tarkistetaan ajantasaisuus

Tiedonhakuun paljon vaikuttava säädöskokoelman ominaisuus on, ettei kerran säädöskokoelmatietokantaan vietyä säädöstä päivitetä. Siksi säädöskokoelmasta löytyy sekä kumottu poliisilaki (493/1995) että voimassa oleva poliisilaki (872/2011) sellaisena kuin ne on säädöskokoelmaan aikoinaan viety.

Säädökseen tehtyjä muutoksia etsitään Viitetiedot-linkistä, joka on kussakin säädöksessä aina säädöksen otsikon yläpuolella (kuva vasemmalla).

Linkin takaa avautuu kortti, jossa on luettavissa säädöksen historia. Muutokset-otsikon alle luetellaan säädösnumerot ja lyhyt selostusteksti, mitä pykäliä ko. säädöksellä on muutettu. 

Esimerkki

 

Säädökset julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi

Kaikki säädökset julkaistaan Suomessa sekä ruotsiksi että suomeksi. Ne kummatkin ovat virallisia ja kumpaakin voidaan käyttää säädöslähteenä tuomioistuimessa ja viranomaisessa. Helppo tapa hakea säädöksen  toisenkielinen versio on aukaista viitetietolinkin vieressä oleva "På svenska" tai "Suomeksi" linkki. (Katso kuva yllä.)

Myös muille kielille, esimerkiksi englanniksi, on säädöksiä valikoidusti käännetty ja ne löytyvät Finlexin Lainsäädäntö -välilehdeltä. Ne eivät ole luonteeltaan kuitenkaan virallisia, eivätkä vältämättä ajantasaisia.